YIT Eestin uusi johtaja Mark Mihhailenko: „Muutokset ovat väistänätön osa elämää – sekä organisaatio että työskentelytavat ja tarvittavat IT-ratkaisut muuttuvat“

Lähde: Äri-IT Sügis 2024

Teksti: Gerli Ramler

Aluksi muutokset voivat tuntua vierailta, mutta ajan kuluessa vanhoja työtapoja ei enää kaipaa.

Rakennusalan yritys AS YIT Eestiä lähes 16 vuotta johtanut ja ansaitulle eläkkeelle jäänyt Margus Põim luovutti tänä keväänä ohjat siihen asti teknisen osaston päällikkönä työskennelleelle Mark Mihhailenkolle. Uuden johtajan mukaan yrityksessä ei voida heti tehdä nopeita muutoksia ja valtavaa innovaatiota, mutta hän lupaa uuden yritysjohdon puolesta motivoida jatkossakin yrityksen ahkeria työntekijöitä ja tuoda uusia työvoittoja.

Mihhailenkon kanssa uudessa hallituksessa ovat 1. kesäkuuta lähtien kiinteistökehityssektorin johtaja Kristjan Kontaveit ja rakennussektorin johtaja Reimo Ehrstein, joiden kanssa tarkastetaan kehityssuunnat ja tuodaan yritykseen uusia tuulia.

Kokeneet asiakkaat ovat kääntäneet matalakauden edukseen

Mihhailenkon mukaan kiinteistömarkkinat ovat tänä vuonna osoittaneet elpymistä asuntojen suhteen. ”Kevät on aina ollut hyvä aika asunnon ostoon, eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus. Yleisesti ottaen määrät ovat kuitenkin aiempaa vaatimattomampia. Olemme palanneet todellisuuteen, emmekä näe niin suuria määriä kuin vuonna 2022, jolloin osa eläkerahastoista vapautuneista rahoista tuli kiinteistömarkkinoille. Mitä asiakas odottaa? Uskon, että odotetaan selvyyttä korkojen alentamiseen ja talouden aktiivisuuden elpymistä sekä paikallisilla että skandinaavisilla markkinoilla.”

Kokeneet asiakkaat ovat Mihhailenkon mukaan hyödyntäneet matalakauden, ja siten markkinoille on syntynyt merkittävästi uusia rakennushankkeita. ”Kesä on loma-aikaa, mutta näyttää siltä, että syksyllä vauhti kiihtyy ja kohteita tulee todennäköisesti lisää”, hän toteaa.

YIT Eesti on kauas katsovana yrityksenä ajatuksineen ja suunnitelmineen jo ensi vuodessa. Tällä hetkellä Keilassa on valmistumassa kerrostalo modernilla maalämmityksellä ja suunnitteilla on arkkitehtonisesti nykyaikainen kerrostalo Kristiinessä Luige-kadulla. Uuden toimistorakennuksen rakentaminen Hekamerk OÜ:lle on alkanut, ja suunnitteilla on kahden uuden, omaan konseptiin perustuvan MotoCenterin varasto- ja palvelurakennuksen rakentaminen Laagriin ja Tallinnaan Kivikülvi-kadulle.

”Muutoksia on viime vuosina ollut melkoisesti. Esimerkiksi tällä hetkellä on helpommin havaittavissa, että pankit myöntävät muutaman prosenttiyksikön parempia asuntolainoja A-energialuokan rakennuksille. Myös kestävä kehitys koskettaa meitä kaikkia. YIT-konsernillakin on ESG-, eli ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteita. Se tarkoittaa rakennusyrityksen tapauksessa pääasiassa maalämpöpumppuja, aurinkopaneeleja, ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja, huolellista jätteiden lajittelua, toimitusketjun läpinäkyvyyttä, liiketoimintaetiikkaa, muttei pelkästään…” Mihhailenko luettelee. Luonnon monimuotoisuuden vuoksi YIT-konserni on luopunut useasta kauniilla luontoalueella sijaitsevasta tontista säästäen esimerkiksi tammimetsät ja säilyttäen olemassa olevan ympäristön.

Rakennusprosessi muuttuu yhä nopeammaksi vaikuttaen siten vähemmän ympäristöön

”CO₂:n vähentäminen on varmasti yksi YIT-konsernin tavoitteista, jonka olemme ottaneet projekteissamme huomioon jo vuosia. Käytämme rakennuskohteissa uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, ja olemme jopa rakentaneet sitä varten autonomisia aurinkopuistoja”, YIT Eestin johtaja kertoo. ”Rakentaminen on yhä nopeampaa, tehdastuotantoa käytetään enemmän ja siten ympäristövaikutukset vähenevät. Myös vaarallisten työtuntien määrä työmaalla vähenee, ja siten työturvallisuuden taso paranee. Pyrimme käyttämään kaikki rakennusprosessista jäljelle jäävät materiaalit ja vähentämään siten jätteiden syntymistä. Kierrätyksen rakentamisessa tulisi kuitenkin koskea sekä materiaalin valmistusta, itse rakentamista että purkua. Rakentaja ei tee yksin mitään tällä alalla.”

Lisäksi YIT-konsernilla on nollatoleranssi ihmisten huonon kohtelun suhteen. Erittäin tärkeää on myös työturvallisuuden takaaminen ja terveydelle sekä ympäristölle turvallisten materiaalien käyttö. Työturvallisuustietoisuutta lisätään päivittäin ottaen mukaan myös alihankkijat ja ottamalla käyttöön uusia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös yhteistyökumppaneiden tietoisuutta sekä ESG:stä että työturvallisuudesta seurataan, ja valvotaan, että sen mukaan myös toimitaan.

Kuten koko maailma, myös YIT Eesti on tehnyt viidessä vuodessa suuria muutoksia, ja siihen ovat vaikuttaneet globaalit tapahtumat: Vuonna 2019 yhdistyttiin infrarakennusyritys Lemminkäisen kanssa, minkä jälkeen koronapandemia aiheutti suuria haasteita. Vuonna 2021 pinnoiteala irtautui yrityksestä. Nykyään YIT Eesti työllistää lähes 60 henkilöä ja keskittyy päätoimialan eli asuntokehityksen lisäksi myös rakennuspalvelun tarjoamiseen ja liikekiinteistökehityksiin. Voidaan sanoa, että yritys on saavuttanut kehityksessään tilanteen, jossa tulevien projektien määrästä riippuen työntekijöiden määrän lisääminen on melko todennäköistä.

YIT Eestin henkilöstöpäällikkö Anneli Metsmaker-Neerot myöntää kuitenkin, ettei hyvien asiantuntijoiden löytäminen ole helppoa. ”Vuosien varrella olemme onnistuneet rekrytoimaan erittäin vahvoja asiantuntijoita myös vaativimpiin tehtäviin, ja vaikka toisinaan vaikuttaa siltä, että tilanne muuttuu vuosi vuodelta monimutkaisemmaksi, paikat eivät jää täyttämättä. Käytämme ihmisten rekrytointiin sekä julkista että kohdennettua hakua, ja myös tiimin jäsenten suosituksilla on tärkeä rooli. Puolestamme puhuu se, että olemme tunnettu tavaramerkki ja kuulumme kansainväliseen konserniin. YIT on ollut vuosien varrella vakaa yritys, jolla on hyvä palkkaus ja arvopaketti.”

Vuosittainen harjoitteluohjelma on suosittu nuorten teknisen alan opiskelijoiden keskuudessa. On hieno tunnustus, jos harjoittelussa ollut nuori haluaa jatkaa työskentelyä opintojensa ohessa tai palata harjoitteluun taas seuraavana vuonna. Yritys panostaa päivittäin tiimin ja sen kulttuurin kehittämiseen sekä terveyspainotteiseen toimintaan työntekijöiden hyvän työkyvyn varmistamiseksi. Tiimitapahtumat, vuoden tekijöiden tunnustaminen ja jälkikasvusta huolehtiminen ovat tärkeitä. ”Pidämme tärkeänä johtajien esimerkkiä ja sitä, että pystymme tarjoamaan työntekijöille vakautta myös muuttuvina aikoina. Jos voitamme tarjouskilpailuja, saamme rakennuslupia ja ostamme uusia tontteja, se on tunnustus meille kaikille. Se luo perspektiiviä ja antaa varmuutta. Yrityksen luotettavuus ja vakaus ovat suuria arvoja sekä työntekijöille että yhteistyökumppaneillemme”, Metsmaker-Neerot sanoo.

Sähköisistä kokouksista on tullut päivittäinen työväline

YIT Eesti on BCS Iteran pitkäaikainen asiakas, joka käyttää sekä Microsoftin ERP- että HRM-ratkaisuja, mutta myös kaikkea muuta Outlookista ja Excelistä Power BI:hin. ”Ohjelmat muuttuvat ja saavat ihmiset jatkuvasti oppimaan ja kehittymään. Aluksi muutokset tuntuvat tietysti oudoilta, mutta ajan mittaan vanhoja työskentelytapoja ei enää kaivata takaisin”, Mihhailenko sanoo. ”Avainsana on joustavuus, jonka nykyaikaiset työvälineet mahdollistavat: työskentelypaikka ei ole enää ratkaiseva tiimin onnistuneen toiminnan kannalta. Esimerkiksi työmatkojen määrä ei ole palautunut koronapandemian jälkeen. Monet kokoukset pidetään edelleen Teamsissa – se säästää sekä rahaa että aikaa ja vähentää kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.”

Metsmaker-Neerot lisää, että asianmukaisten ohjelmistojen käyttö on välttämätöntä henkilöstöalalla. ”Tietosuoja on yhä tärkeämpää, ja myös työntekijän pitäisi olla tietoinen siitä, mitä tietoja työnantajalla on hänestä. Työntekijöillämme on mahdollisuus tarkastella itseään koskevia tietoja konsernin HRM-ohjelmassa, jossa niitä voidaan haluttaessa myös täydentää tai vähentää.

Lisäksi esimiesten ja henkilöstötyöntekijöiden käytössä on konserninlaajuinen rekrytointi- ja henkilöstökartoitusympäristö, joka yksinkertaistaa ja nopeuttaa kaikkia työprosesseja, sillä tieto on nopeasti saatavilla ja kaikista toiminnoista jää merkintä, mikä antaa selkeän katsauksen työprosessista.”

Yhteistyö BCS Iteran kanssa aloitettiin vuonna 2013, jolloin otettiin käyttöön integroitu liiketoimintaohjelmisto Microsoft Dynamics NAV -henkilöstömoduulilla. Tärkeä muutos tapahtui tämän vuoden alussa, kun talosta poistettiin palkanlaskenta. ”Aloitimme kehittämistoiminnan jo viime vuoden alussa, mutta koska prosessiin osallistui viisi osapuolta, se osoittautui pitkäksi ja intensiiviseksi, mutta myös hyvin kehittäväksi”, Metsmaker-Neerot sanoo. ”Työsuhdetta koskevien tietojen tallentaminen ja työntekijöiden palkanlaskenta tapahtuvat nyt Microsoft Dynamics 365 Business Centralin ohjelmassa HRM4Baltics. Työskentely uudistuneen ohjelmiston kanssa on sujunut ongelmitta, mihin vaikuttavat varmasti sekä meidän että uuden kumppanin aiempi pitkä työkokemus Microsoft Dynamics NAV:n kanssa ja tiivis yhteistyö BCS Itera -tiimin kanssa. Uskon, että kaikille henkilöstötyöntekijöille tärkeää on ohjelmiston toimintavarmuus, joustavuus tiedon keräämisessä sekä käsittelyssä ja se, että tärkeä tietojoukko on yhdessä ohjelmassa.”

Tekoäly antaa hyviä ideoita

Puoliksi vitsinä sanottuna konsernien lempityökalu on PowerPoint, ja vaikuttaa siltä, että lähes 90 % tarvittavista tietomateriaaleista luodaan sen avulla. Konsernin näkökulmasta tärkeä tiedonvaihtoympäristö on kuitenkin sisäinen verkko, joka on rakennettu SharePointille ja näyttää jokaisessa maassa hieman erilaiselta. Kaikki tieto, myös esimerkiksi YIT-konsernin sosiaalisen median syöte ja muu tärkeä tiedonvaihto, päätyy sinne.

”Projekteissa olemme viime aikoina ottaneet käyttöön Dalux-nimisen yhteistyöalustan, jossa kaikki projektin toteuttamiseen tarvittavat tiedot tallennetaan ja hallitaan. Kaikki suunnittelijamme ja muut yhteistyökumppanimme työskentelevät kyseisessä ympäristössä, oli työ sitten hankinta-, rakennus- tai budjetointivaiheessa. Daluxin avulla voidaan luoda lisätyn todellisuuden näkymiä yhdistämällä keskenään kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja rakennuskohteen perustana oleva BIM-malli”, YIT Eestin johtaja sanoo. ”Edellä mainittua ohjelmistoa käytetään myös laatutarkastusten suorittamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen suunnittelusta asunnon tai rakennuksen luovuttamiseen asiakkaalle. Se on erittäin nopea 3D-näkymäratkaisu, joka on paikoitellen jopa nopeampi kuin työpöytäohjelmisto. Lisäksi voisi mainita mahdollisuuden käyttää Daluxia myös työturvallisuusmittareiden seurantaan ja mahdollisten puutteiden ja edistymisten dokumentointiin ja tallentamiseen.”

Tämän vuoden toukokuussa YIT Eesti järjesti tiimilleen ensimmäisen tekoälyn (AI) käyttökoulutuksen, joka herätti työntekijöiden keskuudessa innostusta ja kokeilun iloa. ”Se on hyvä työkalu ideoiden luomiseen, sillä tekoälyä voidaan ohjata ilman syyllisyyttä oikeille poluille erilaisten toistuvien kysymysten ja väitteiden avulla. Se lisää myös päivittäisen työn nopeutta viestien ja asiakirjojen laatimisessa ja muotoilussa.

Suomalaiset laittoivat esimerkiksi tekoälyn etsimään kartalta tyhjiä, rakennuskelpoisia kiinteistöjä, ja luomaan sinne juuri kyseiselle tontille sopivan rakennustilavuuden suunnitteluolosuhteiden perusteella. Tekoäly voidaan myös laittaa ennustamaan asuntojen hintoja, eli tekemään liiketoiminta-analyysia kilpailijoiden hinnastojen ja toiminnan mukaan. Tekoäly tuo arkeen varmasti lisää tehokkuutta, vaikkei sen täyttä potentiaalia ole vielä saavutettu”, Mihhailenko toteaa.

Mihhailenkon mukaan ohjelmisto-ohjelmien merkitys ja niin nopea kehitys johtuvat nopeutuneesta elämäntahdista ja yhteiskunnan jatkuvasti kasvavista odotuksista. ”Yksityisyritysten lisäksi myös valtio kehittää IT-ratkaisujaan. Esimerkkinä voidaan mainita rakennusyrityksille luotu työllisyysketjun ja työskentelyn keston tietojärjestelmä (TTKI), jonka avulla on mahdollista rekisteröidä kaikki rakennuskohteet ja niissä työskentelevät ihmiset vero- ja tullivirastoon. Aluksi olimme skeptisiä järjestelmän käyttöönoton suhteen. Kävi kuitenkin ilmi, että kyseessä oli alihankintayritysten työntekijöille odotettu ratkaisu, sillä nyt heidän työaikansa lasketaan aina rehellisesti, ja me voimme seurata kohteessa olevien työntekijöiden määrää reaaliajassa. Elämäntahti on vain niin nopea, etteivät vanhat menetelmät enää toimi eivätkä vastaa nykyodotuksia.”

”Työprosessien digitalisointi ei varmastikaan ole kaikille yhtä helppoa ja ymmärrettävää. Vanhanaikaisten ihmisten on vaikea luopua loogisesti rakennetusta palvelimen hakemistopuusta ja alkaa työskennellä uusissa ympäristöissä, joissa työtä on tehtävä äärettömässä ja huomaamattomassa digiavaruudessa. On tärkeää tarjota työntekijöille mahdollisuutta osallistua koulutuksiin, ja apua saa varmasti nuoremmilta kollegoilta, jotka ovat vanhemmille kollegoille erinomaisia oppaita IT-tietämyksellään ja rohkeudellaan”, Metsmaker-Neerot sanoo.

Mihhailenkon mukaan YIT Eestin tämänhetkinen IT-haaste on tehdä kömpelöistä ympäristöistä käyttäjäystävällisempiä, jotta ihmiset ottaisivat ne paremmin vastaan. ”Ohjelmista on tehtävä yksinkertaisempia ja intuitiivisempia, eikä käyttäjiä saa uuvuttaa tietomäärällä. Palataan tehokkuuteen – Viron rakennusmarkkinoilla on melko yleistä, että tilaajalla on epämääräinen visio, jonka perusteella pyydetään tarjousta 5–10 urakoitsijalta. Sen seurauksena kaikki mukana olevat rakennusyritykset tekevät melkein saman työn tarkistaen määrät ja projektin toteutettavuuden, laatien mukana toimitettavat asiakirjat ja usein myös optimoiden tilaajan alkuperäisen näkemyksen. Ihanteellisessa maailmassa lähdemateriaali voisi olla mahdollisimman selkeä, jotta tarjoajat voisivat tehdä hintatarjouksen esimerkiksi 1,5 kuukauden sijasta viikossa, jolloin säästetään henkilöresursseja ja käytetään kyseinen aika muuhun innovaatioon”, hän selittää. ”Meillä on siis vielä paljon kehitettävää niin IT:n näkökulmasta kuin myös yhteiskuntana kokonaisuudessaan. Muutos on väistämätön osa elämää – sekä organisaatio että työskentelytavat ja siihen tarvittavat IT-ratkaisut muuttuvat.